Eriytyneestä työelämästä eteenpäin
Miten työelämän jakautuminen näkyy Kainuussa – ja miten purkaa segregaatiota?
Työelämä ei ole kaikille yhdenvertainen polku. Kainuussa, kuten muuallakin Suomessa, työmarkkinoilla näkyy selkeitä eroja sukupuolen, koulutustaustan, kielitaidon ja kulttuuritaustan mukaan. Työelämän segregaatio eli eriytyminen, ei ole vain tilastoissa näkyvä ilmiö, vaan se vaikuttaa konkreettisesti ihmisten mahdollisuuksiin työllistyä ja osallistua yhteiskuntaan.
Kainuun kärkitoimialoista erityisesti teknologiateollisuus, biotalous sekä kaivannaisala ovat varsin miesvaltaisia. Sote-alalla ja matkailussa korostuvat vuorostaan naisvaltaisuus. Kokonaiskuva Kainuusta kuitenkin painottuu enemmän miesvaltaisille aloille, ja naisvaltaisilta aloilta kuten opettajankoulutuksesta on leikattu. Kainuussa on havahduttu viime vuosina näiden kehityskulkujen vaikutukseen alueen väestön ja työllisyyden tasolla. Pitkällä tähtäimellä kehityskulut vaikuttavat myös aluetalouteen.
Tähän teemaan Kainuun työmarkkinoiden näkökulmasta perehdyttiin Ennakoiva Kainuu –kohtaantofoorumissa 18.9.2025. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Kainuun liiton, Kainuun ELY-keskuksen ja Tulevaisuuden työmarkkinat -koordinaatiohankkeen kanssa.
Tilaisuuden ohjelma katsottavissa täällä (kainuunliitto.fi).
Miesten ja naisten työllisyyskehitys kulkevat eri suuntaan
Kainuussa naisten työllisyysaste on kehittynyt viime vuosina vahvasti ja ylittänyt jopa maan keskiarvon. Vuonna 2023 naisten työllisyysaste oli korkeampi kuin monessa muussa maakunnassa. Tämä on merkittävä saavutus, joka on vahvistanut alueen elinvoimaa.
Samaan aikaan miesten asema työmarkkinoilla on heikentynyt. Heinäkuussa 2025 Kainuun työttömistä 55 % oli miehiä, ja pitkäaikaistyöttömistä peräti 64 %. Miesten pitkäaikaistyöttömyys kasvoi vuoden aikana 36 %, kun naisten vastaava kasvu oli 14 %.
Kainuun väestörakenne – nuoret naiset puuttuvat
Kainuussa on merkittävä sukupuolivaje nuorten naisten osalta. Vuonna 2019 Kainuusta ”puuttui” noin 1300 nuorta naista verrattuna miesväestöön. Tämä vaikuttaa alueen vetovoimaan ja työmarkkinoiden monipuolisuuteen. Kainuussa sukupuolten segregaation heijastavat vaikutukset aluekehitykseen puhututtavat paljon. Syyskuun foorumissa nostettiin keskustelussa esiin, että tilanteen käsittely ei ole enää ennakointia, vaan tilanne on vaatinut systemaattista muutosta jo pitkään.
Ammattien sukupuolittuminen on rakenteellinen ilmiö
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n asiantuntija Kirsi Siltanen avasi Kainuun ennakointifoorumissa, että horisontaalinen segregaatio, eli miesten ja naisten sijoittuminen eri aloille, syntyy pitkälti koulutusalavalinnoissa. Vuonna 2022 ainoastaan 8,9 % palkansaajista työskenteli tasa-ammateissa, joissa sukupuolijakauma on tasainen. Tämä kertoo vahvasta eriytymisestä jo koulutusvaiheessa. Ilmiö ei ole mitenkään uusi, vaan jatkunut nykyisen kaltaisena Suomessa ainakin neljä vuosikymmentä.
Siltanen muistutti, että sukupuoli ei ole vain yksilön ominaisuus, vaan yhteiskunnallinen rakenne, joka ohjaa valintoja ja mahdollisuuksia. Sukupuolesta puhuminen ei ole lokeroimista, vaan sen tunnistamista, miten kulttuuri ja rakenteet vaikuttavat työmarkkinoihin.
Sukupuolten moninaisuus ja sateenkaari-ihmisten asema työmarkkinoilla
Siltasen esityksessä nostettiin esiin myös sukupuolen moninaisuus. Euroopan perusoikeusviraston kyselyn mukaan 36 % sateenkaari-ihmisistä ei ole kertonut työpaikalla seksuaalisesta suuntautumisestaan tai sukupuoli-identiteetistään. Transihmisten työttömyysaste on kaksinkertainen muuhun väestöön verrattuna. Binäärisyyttä purkava toiminta hyödyttää suoraan niitä, jotka eivät mahdu perinteisiin sukupuoliluokitteluihin.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen työmarkkinatilanteen parantaminen auttaa purkamaan sukupuolten välistä segregaatiota myös valtaväestön osalta, sillä se haastaa ja häivyttää perinteisiä mies- ja naisrooleihin kohdistuvia odotuksia ja rajoittavia lokeroita.
Työmarkkinoille ei tulla yksin – verkostot ratkaisevat
Työelämään pääsy ei ole vain osaamisesta kiinni. Verkostot ovat avainasemassa, erityisesti piilotyöpaikkojen löytämisessä. Ne tarjoavat mahdollisuuksia, luottamusta ja tietoa, jota ei aina välity virallisten kanavien kautta. Työmarkkinoille asettuminen vaatii tukea, yhteisöä ja näkyvyyttä – ja tässä Kainuulla on mahdollisuus erottua. Alueen vahvuus voi syntyä juuri verkostoista, joissa yhdistyvät paikallinen tuntemus, yhteistyö ja halu auttaa uusia osaajia kiinnittymään työelämään.
Segregaatio ei ole vain sukupuolikysymys
Segregaatio näkyy myös kielitaitovaatimuksissa ja kulttuurisessa moninaisuudessa. Työmarkkinoiden eriytyminen voi syntyä paitsi sukupuolen, myös kielen, taustan ja kulttuuristen normien perusteella. Esimerkiksi CSC:n palvelukeskuksessa Kajaanissa työskentelee 25 eri kansalaisuutta, ja työyhteisön kielipolitiikka – suomi ja englanti – mahdollistaa monikulttuurisen osallistumisen. Eeva Sokka CSC:ltä nosti tilaisuudessa esiin myös kansainvälisyyden näkökulmaa, joka kulkee sukupuolten moninaisuuden kanssa käsi kädessä: eri näkökulmat yhdessä purkavat Kainuun työmarkkinoiden eriytymistä kokonaisuutena.
Kolme tietä ulos segregaatiosta
MDI:n Kirsi Siltanen esitteli tilaisuudessa kolme tapaa, joilla sukupuolisegregaatiota voidaan purkaa:
- Lisää työpaikkoja naistyypillisille aloille – erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, joissa eläköityminen lisää työvoiman tarvetta. Segregaatio on voimakasta myös suurissa kaupungeissa, mutta niissä elinkeinorakenne on pienempiä paikkakuntia monipuolisempi.
- Segregaation lieventäminen yhteiskunnan tasolla – roolimallit, ohjaus, rekrytointi ja palkkaus, koulutuksen ja opetuksen sisältö sekä työpaikkojen kulttuuri vaikuttavat valintoihin.
- Elinkeinoelämän sisällöllinen uudistaminen – monipuolisemmat taustat ja osaaminen vahvistavat tuottavuutta ja innovaatioiden kaupallistamista. Myös johtajat moninaisista koulutustaustoista vahvistavat sisällöllistä uudistumista.
Konkreettisia keinoja Kainuussa segregaation purkamiseen
- Anonyymit rekrytoinnit vähentävät ennakkoluuloja.
- Kuvien ja viestinnän moninaisuus vaikuttaa siihen, kuka kokee kuuluvansa mukaan.
- Perhemyönteiset käytännöt, kuten ”perhe mukaan töihin” -päivät, vahvistavat alueen vetovoimaa. Vaikka Kainuun veto- ja pitovoiman valttina on perhemyönteisyys, tilaisuudessa korostettiin, ettei lapsettomia ja yksineläviä sovi unohtaa: perhe on laaja käsite ja meillä kaikilla on omanlainen perhe.
- Jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen mahdollistavat työtehtävien räätälöinnin taustasta riippumatta.
- Sukupuolisensitiivinen ohjaus ja koulutus voivat purkaa eriytyneitä koulutusvalintoja jo varhaisessa vaiheessa.
Kainuun tulevaisuus – moninaisuudesta voimaa
Kainuussa on samanlaiset mahdollisuudet kuin muuallakin Suomessa, mutta ne pitää tehdä näkyviksi. Kulttuuri, perheystävällisyys ja yhteisöllisyys ovat kustannustehokkaita keinoja houkutella osaajia ja uusia asukkaita.
Ennakoiva Kainuu –kohtaantofoorumin panelistit keskustelivat myös siitä, miten Kainuun aluepoliittisissa päätöksissä voitaisiin huomioida sukupuoli paremmin, jotta segregaation purku voi onnistua ja tukea alueen elinvoimaa. Panelistit nostivat esiin esimerkiksi rakennerahastovarojen kohdentamispäätösten sukupuolivaikutusten arviointia – investoinnit ainoastaan Kainuun kärkitoimialoille voi tukea segregaatiokehitystä: jos tavoitteena on houkutella naisia Kainuuseen, myös investointeja naistyypillisille aloille on tehtävä lisää.
Samaan aikaan Kainuun kärkitoimialoilla ja koulutuksessa on tärkeää panostaa monimuotoiseen työvoimaan, osaamiseen ja sukupuolitietoisen ohjauksen kehittämiseen. Panelistit nostivat esiin myös perheystävällisyyden tukemisen Kainuussa: perheystävällisyyden kehittämisessä alueen veto- ja pitovoimatekijänä on huomioitava perheiden monimuotoisuus. Erityisen tärkeiksi kehityskohteiksi panelistit nostivat perheystävällisyyden saralla isyyden tuen sekä miesvaltaisten alojen perheystävällisyyden kehittämisen: perheystävällisyys ei kosketa ainoastaan äitejä ja synnyttäjiä. Kaiken kaikkiaan panelistit kannustivat kainuulaisia työnantajia ja sidosryhmiä Nälkämaan lauluunkin vedoten: “heitä vanhoillisuus pois” – tarvitaan avarakatseisuutta vietäväksi jo lasten maailmaan!
Kainuusta sanotaan, että täällä välitetään perheestä – ja hyvä ääni kuuluu kauas. Kun tuttavat asettuvat alueelle, syntyy verkostoja, jotka kantavat. Työelämän segregaatio ei ratkea yhdellä hankkeella tai päätöksellä, vaan toimenpiteitä tulee tehdä läpileikkaavasti ja useilla eri suunnilla. Myös yhteisön asenteet, rakenteet ja viestintä voivat muuttaa suuntaa.
Kiinnostuitko aiheesta? Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksessa analyytikkona työskentelevä Atte Laitinen on kirjoittanut aiheesta Kainuun ELY-keskuksen blogiin 28.10.2025.
Pääset lukemaan sen täältä: Kainuun työmarkkinat jakautuneet vahvasti sukupuolen mukaan – mikä ratkaisuksi?
Kirjoittajina tilaisuuden järjestämisessä mukana olleet:
Pauliina Paija,
Pohjois-Suomen aluekoordinaattori
Tulevaisuuden työmarkkinat -hanke (11/2025 saakka)
Taina Huusko-Leinonen,
Pohjois-Suomen aluekoordinaattori,
Tulevaisuuden työmarkkinat -hanke (1/2026 alkaen)