Ennakointi on osa huoltovarmuutta
Ennakointi on usein huomaamaton, mutta ratkaisevan tärkeä osa huoltovarmuutta. Se ei ole irrallista haaveilua, foliohattuilua tai tilastojen selailua, vaan järjestelmällistä työtä, jonka avulla yhteiskunta pystyy varautumaan muutoksiin, tunnistamaan riskejä ja kehittämään elinvoimaa. Ennakointia harjoitettiin myös 11.2.2026 Kouvolassa järjestetyssä Työmarkkinoiden Tulevaisuusverstaassa, jonka havaintoihin tämä kirjoitus nojaa.
Hieman utuisesta imagosta huolimatta, Suomessa tehdään monipuolisesti työmarkkinoihin ja osaamistarpeisiin liittyvää ennakointityötä ja tuotetaan ennakointitietoutta. Tämän tärkeän asian äärellä ovat useat eri tahot (ministeriöt, KEHA-keskus, elinvoimakeskukset, maakuntaliitot, kunnat ja työllisyysalueet, järjestöt, oppilaitokset, yksittäiset työnantajat ja niin edelleen), ja monilla alueilla toimii myös erilaisia ennakointiteemaisia sidosryhmäverkostoja.
Ennakointitoiminnan systemaattisuus ja monialaisuus osoittavat, ettei tässä mistään merkityksettömästä puuhastelusta ole kyse.
Ennakointitoiminnan roolista kohtaannon kehittämisessä kertoo myös se, että työvoima- ja osaamistarpeet sekä niiden ennakointi on yksi Tulevaisuuden työmarkkinat (ESR+) -koordinaatiohankkeen valtakunnallisista teemoista.
Tehtävänä työmarkkinoiden tulevaisuuskuva
Olisi paljon mielekkäämpää pohtia tulevaisuuden työ- ja osaamisväyliä, jos meillä olisi käsillä parempi suhdannetilanne ja niin sanotusti tuulta purjeissa.
Tulevaisuustyötä ja ennakointia tarvitaan kuitenkin eniten juuri silloin, kun käsillä on haastavat ajat ja tunnistetaan edessä siintävät karikkoiset polut. Kun tehtävänä on pohtia työmarkkinoiden tulevia muutosvoimia, nousee sidosryhmien kanssa tehtävä yhteispohdinta ja tulevaisuustyö tärkeään rooliin.
Yhteistoiminnallisen ennakoinnin lisäarvona nähdään muun muassa mahdollisuus tunnistaa niitä tulevaisuutta määrittäviä tekijöitä, joihin voidaan tarvittaessa vielä vaikuttaa (Ojala & Kantola, 2024).
Tulevaisuuden työmarkkinat (ESR+) -koordinaatiohanke otti tänä vuonna yhdeksi tavoitteekseen luoda tulevaisuuskuva Suomen työmarkkinoista. Tulevaisuuskuvan työstämiseen saatiin kumppaniksi Tulevaisuuden työmarkkinat -hankeperheeseen kuuluva KaakkoACT – ennakoiva tieto toiminnaksi (ESR+) -hanke ja sen päätoteuttaja Xamkin Luovan talouden tutkimusyksikkö.
Tähtäimeksi otettiin koota yhteen ennakoijia sekä työllisyyden ja työmarkkinoiden toimijoita ympäri Suomea ja mahdollistaa näin monialainen yhteispohdinta kansallisen työmarkkinanäkymän koostamiseksi.
Tuloksena oli valtakunnallinen Työmarkkinoiden tulevaisuusverstas, joka toteutettiin 11.2.2026. Kouvolassa. Tilaisuuden alussa kuultiin taustoitus- ja inspiraatiopuheenvuorot Elina Pylkkäseltä (työ- ja elinkeinoministeriö), Tapio Huttulalta (Centria-ammattikorkeakoulu) sekä Minea Pyyköseltä (Pro Ammattiliitto).
KaakkoACT- hankkeen projektipäällikkö Kati Viljakainen vastasi tiimeineen verstastyön fasilitoinnista ja toteaa konseptivalinnasta seuraavaa: ”KaakkoACT-hankkeen näkökulmasta valtakunnallinen tulevaisuusverstas oli menetelmäkokeilu ja vaikuttavuuden testi. Verstasmallia on kehitetty Kymenlaaksossa vuodesta 2019 lähtien osana alueellista ennakointitoimintaa.
Nyt halusimme nähdä, miten konsepti toimii, kun osallistujina on pelkästään ennakoinnin sekä työllisyyden asiantuntijoita, ja keskustelu käydään suoraan valtakunnallisen päätöksenteon rajapinnassa.
Erilainen osallistujakunta mahdollisti myös tehtävien vaativuustason nostamisen ja syvemmän tarkastelun kuin monialaisissa maakuntaverstaissa yleensä.
KaakkoACTin näkökulmasta keskeistä on, että valtakunnallisessa verstaassa syntynyt näkemystieto ei jää irralliseksi, vaan palaa myös takaisin alueille.
Kevään seuraavissa tulevaisuusverstaissa Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa valtakunnalliset terveiset toimivat alueellisen keskustelun lähtökohtana. Näin rakennamme siltaa alueellisen ennakointityön ja valtakunnallisen päätöksenteon välille.”
Tulevaisuusverstaan takomat tulokset
Pöytäkeskusteluissa käsitellyt tehtävänannot poikivat meille runsaan kokonaisuuden työmarkkinoiden mahdollisuuksiin ja uhkiin sekä näihin liittyviin muutosvoimiin keskittyvää näkemystietoa, jonka voisi kiteyttää näin:
Suomen työmarkkinat ovat käännekohdassa, jossa toiveikkuus ja kuormittuneisuus kulkevat rinnakkain. Työmarkkinamme tarjoavat sekä mahdollisuuksia että riskejä.
Nostoina mainittakoon seuraavat kehitettävät ja huomioitavat asiat:
- Osaamisjärjestelmämme vaatii edelleen sujuvoittamista, jotta työelämän ja samalla yksilön osaamistarpeet saadaan täytettyä
- Sääntelyn keventämisellä ja rahoitusmallien, kokeilujen sekä joustojen kehittämisellä saadaan uudistettua rakenteita ja purettua siiloja
- Työkyvystä huolehtiminen kaikissa ikäluokissa on ensiarvoisen tärkeää
- Teknologian kehitysvauhti luo mahdollisuuksia työmarkkinoille, mutta samalla se asettaa korkeat vaatimukset yksilön oppimis- ja sopeutumiskyvylle sekä luo osaltaan epävarmuutta eri osaamisalojen tulevaisuusnäkymiin
- Työmarkkinoiden valmiuksia hyödyntää erilaisia osaajia, kuten kansainvälisiä ja vieraskielisiä osaajia sekä täsmätyökykyisiä, tulee aktiivisesti kehittää ja tukea
Verstaan keskeinen loppupäätelmä onkin, että Suomen työmarkkinat ovat vahvan osaamispohjan ja kasvavan epävarmuuden ristipaineessa – uudistumiskykyä on, mutta rakenteet ja tukijärjestelmät eivät pysy muutoksen vauhdissa.
Mitä tapahtuu ennakoinnin jälkeen?
Tulevaisuusverstaan tuloskoonti on kaikkien hyödynnettävissä (linkki löytyy sivun lopusta). Kyseinen paketillinen asiantuntijoiden tulevaisuuspohdintaa on lisäksi toimitettu työ- ja elinkeinoministeriöön päätöksenteon tueksi. Ja kuten Kati Viljakainen mainitsi, se tulee olemaan pohjamateriaalina myös kevään aikana kaakossa järjestettävissä alueellisissa tulevaisuusverstaissa.
Emme siis istuneet yhteiseen ennakointipöytään turhaan, vaan otimme osaa yhteisiin talkoisiin.
Tuloskoonnin rinnalla yhtä tärkeää on se, mitä yhteispohdintaan osallistuneet veivät verstaalta mukanaan oppeina ja ajatuksina. Tämä voi näkyä ideoina ja tekoina niin yksilön työssä kuin heidän taustaorganisaatioissaankin.
Vaikka Työmarkkinoiden tulevaisuusverstas -tapahtuma kokosikin yhteen ennakoinnin ja työllisyyden asiantuntijoita, ei tulevaisuustyö edelleenkään ole vain harvojen harteilla.
Meistä useimmat miettii tulevaisuutta päivittäin ainakin jossakin mittakaavassa. Me kaikki harjoitamme ennakointitaitojamme, kun teemme lomasuunnitelmia, haemme töitä, teemme kauppalistaa tai mitä vaan, mikä laittaa meidät pohtimaan, mitä tapahtuu joskus myöhemmin.
Arkisistakin tulevaisuuspohdinnoistamme tulee osuvampia, kun tukeudumme tutkittuun tietoon tai jaamme ajatuksia muiden kanssa.
Ennakointi ei siis ole vain haaveilua, vaan se on työkalu ratkaisujen löytämiseen. Ennakointi on kansalaistaito, joka tukee sekä yksilön että yhteiskunnan huoltovarmuutta!
Lähteet:
Työmarkkinoiden tulevaisuusverstas 11.2.2026, tuloskoonti ja esitysmateriaalit
Ojala, K. & Kantola, M. (2024). Ennakointityö käytäntöyhteisöllisenä toimintana. Tiedepolitiikka 2024 (4).
Tulevista maakunnallisista tulevaisuusverstaista lisätietoa KaakkoAct – Ennakoiva tieto toiminnaksi – XAMKin hankesivulla
Kirjoittajana:
Minna Ollikainen
Aluekoordinaattori
Valtakunnallinen teema: Työvoima- ja osaamistarpeiden ja ennakoinnin kehittämistyö muuttuvassa toimintaympäristössä