Startup-ajattelu tarjoaa uutta kulmaa rakennemuutoksiin
Tulevaisuuden työmarkkinat -hankkeen koordinaattori Anu Kantola ja Uudenmaan elinvoimakeskuksen kehittämispäällikkö Mika Salo pohtivat äkillisten rakennemuutosten (ÄRM) aikaansaamaa potentiaalia uuden rakentamiseksi.
Äkilliset rakennemuutokset ovat vaativia tilanteita alueiden kehittymiselle ja aluetaloudelle. Suuren työnantajan irtisanomiset, toimialojen rakennemurrokset tai investointien peruuntuminen haastavat samanaikaisesti työllisyyspalveluita, elinkeinopolitiikkaa, koulutusjärjestelmiä sekä kuntien ja valtion toimijoita.
Perinteisesti rakennemuutostilanteita on tarkasteltu kriisinhallinnan näkökulmasta. Tämä on ymmärrettävää, sillä välittömät vaikutukset näkyvät työpaikkojen menetyksinä, verotulojen laskuna ja epävarmuuden lisääntymisenä. Voisiko rakennemuutoksia tarkastella kuitenkin myös mahdollisuutena uudistumiselle?
Yllättävältä kuulostava vertailukohta löytyy startup-maailmasta ja kasvuyrityksistä. Kasvuyritykset toimivat jatkuvasti epävarmuudessa, jossa toimintaympäristö muuttuu nopeasti eikä valmiita ratkaisuja ole. Juuri tästä syystä niiden toimintatavoista löytyy näkökulmia myös alueiden muutoskyvykkyyden vahvistamiseen.
Kokeilukulttuuri täydentää strategista suunnittelua
Julkinen sektori rakentaa toimintansa perustellusti suunnitelmallisuuden, ennakoinnin ja vaikuttavuuden varaan. Kasvuyritysten keskeinen vahvuus on kyky testata ratkaisuja nopeasti ja oppia niiden tuloksista. Aluekehittämisessä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi uusien koulutusmallien, työnvälityspalveluiden, yritysverkostojen tai yrittäjyyttä tukevien toimintatapojen pilotointia jo varhaisessa vaiheessa.
Kehittämispäällikkö Mika Salo:
ÄRM/PÄRM-tilanteiden hoito on itsessään kokeilukulttuuria. Jokainen tilanne on ainutlaatuinen, vaikka aiempien tapausten hoitamisesta onkin ehdotonta hyötyä tilanteen haltuunotossa ja arvioinnissa. Tilanteet vaihtelevat merkittävästi muun muassa toimialan, alueen, maailmantalouden ja työmarkkinoiden tilanteen ja alueen tilanteen mukaan. Tärkeimmät oppini ÄRM-tilanteiden hoitoon ovat nopea reagointi, yhteisen tilannekuvan muodostaminen toimijoiden kesken, ripeä suunnittelu ja sovitut toimet työnjaon mukaisesti.
Tavoitteena ei ole korvata strategista suunnittelua kokeiluilla, vaan täydentää sitä. Nopeasti toteutettavat kokeilut voivat tuottaa arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi tilanteissa, joissa täydellistä tietoa ei ole saatavilla.
Osaamispääoma on rakennemuutoksen tärkein voimavara
Rakennemuutoskeskustelussa huomio kiinnittyy usein menetettyihin työpaikkoihin. Aluekehittämisen näkökulmasta olennaisempi kysymys on kuitenkin se, mitä osaamista alueelle jää. Usein tämä tarkoittaa huomattavaa määrää ammattitaitoa, toimialatuntemusta, verkostoja ja kehittämisosaamista. Juuri tämä osaamispääoma voisi muodostaa perustan uudelle kasvulle.
Verkostojen merkitys korostuu epävarmuudessa
Menestyvät kasvuyritysten ekosysteemit rakentuvat yhteistyölle. Yritykset, sijoittajat, korkeakoulut, tutkimusorganisaatiot ja julkiset toimijat muodostavat verkostoja, joissa tieto liikkuu nopeasti ja uusia mahdollisuuksia syntyy.
Kehittämispäällikkö Mika Salo:
Toiminnan aloittamiseksi keskeisintä on koota aiheen ympärillä olevat alueen toimijat laajasti yhteisen pöydän ääreen mahdollisimman pian. On tärkeää muodostaa nopeasti yhteinen tilannekuva uhkineen ja mahdollisuuksineen. Samalla voidaan jo sopia työnjaosta ja toimintatavoista, jotka sitouttavat toimijoita toimintaan. Keskeistä tässä on myös muutostilanteen mittakaavan mukainen ja oikea-aikainen arviointi.
Rakennemuutostilanteissa sama ilmiö näkyy alueellisella tasolla. Yksikään organisaatio ei kykene ratkaisemaan haastetta yksin. Työllisyyspalvelut tarvitsevat yritysten näkemyksiä työvoimatarpeista, yritykset tarvitsevat koulutusorganisaatioiden osaamista ja julkiset toimijat tarvitsevat yhteisen tilannekuvan päätöksenteon tueksi.
Kehittämispäällikkö Mika Salo:
Kokemukseni työelämään liittyvistä muutostilanteista on osoittanut, että reagointinopeus on keskeisessä roolissa. Jälkikäteen todettu oppi on usein se, että toimijaverkosto on tehnyt oikeansuuntaisia toimia yhdessä, mutta yhteisen keskustelun ja toiminnan suunnittelu olisi voitu aloittaa vieläkin aikaisemmin.
Usein rakennemuutoksen onnistumista selittää vähemmän yksittäisten toimijoiden resurssit ja enemmän se, kuinka nopeasti ja tehokkaasti alueen toimijat kykenevät rakentamaan yhteistä toimintaa.
Resilienssi syntyy kyvystä uudistua
Alueiden kilpailukykyä arvioidaan usein investointien, työpaikkojen tai väestökehityksen kautta. Yhä tärkeämmäksi tekijäksi nousee kuitenkin alueen resilienssi eli kyky sopeutua muutoksiin ja löytää uusia kasvun lähteitä.
Kasvuyritykset eivät rakenna toimintaansa yhden mahdollisuuden varaan. Ne kehittävät jatkuvasti kykyään tunnistaa uusia markkinoita, hyödyntää teknologisia muutoksia ja mukautua muuttuvaan toimintaympäristöön.
Sama ajattelutapa on hyödyllinen myös aluekehittämisessä. Rakennemuutostilanteen tavoitteena ei tulisi olla ainoastaan menetetyn tilanteen palauttaminen, vaan alueen uudistumiskyvyn vahvistaminen. Tämä tarkoittaa investointeja osaamiseen, innovaatioihin, yrittäjyyteen sekä eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön.
Rakennemuutoksen johtaminen on tulevaisuuden rakentamista
Työllisyyspalveluiden ja aluekehittämisen parissa toimivien tehtävänä ei ole pelkästään hallita muutoksen seurauksia. Yhä useammin tehtävänä on luoda edellytyksiä uuden kasvun syntymiselle tilanteessa, jossa tulevaisuuden ratkaisut eivät ole vielä näkyvissä. Alueet, jotka kykenevät yhdistämään strategisen johtamisen, kokeilukulttuurin ja laajan yhteistyön, voivat rakentaa rakennemuutoksista kilpailuetua.
Äkilliset rakennemuutokset ovat harvoin toivottuja. Niiden keskellä syntyy kuitenkin usein myös mahdollisuus uudistaa alueen elinkeinorakennetta, vahvistaa osaamispohjaa ja luoda uudenlaista kasvua.
Jatketaan keskustelua aiheesta lokakuisessa tapahtumassamme – tervetuloa mukaan!
Rakennemuutos 360° – shokista strategiaan
Miten äkillisiin rakennemuutoksiin (ÄRM) liittyvästä shokista voidaan siirtyä kohti rakentavaa strategiaa? ÄRM on paljon muutakin kuin mitä olemme tottuneet siitä ajattelemaan. Monilla aloilla, kuten start-up-maailmassa, rakennemuutokset ovat yleisiä ja niihin …
Blogitekstin on kirjoittanut Tulevaisuuden työmarkkinat -hankkeen aluekoordinaattori Anu Kantola yhdessä Uudenmaan elinvoimakeskuksen kehittämispäällikkö Mika Salon kanssa.
Kirjoittaja
Anu Kantola
Aluekoordinaattori
Valtakunnallinen teema: Rakennemuutosten yhteistoiminta ja muutoksessa olevat toimialat