Tekoäly työn ja tekijän välissä – parempaa kohtaantoa, mutta millä ehdoilla?
Työmarkkinoiden kohtaannolla tarkoitetaan sitä, kuinka hyvin avoimet työpaikat ja työnhakijoiden osaaminen, sijainti sekä muut työllistymiseen vaikuttavat tekijät vastaavat toisiaan. Hyvässä kohtaannossa työnantaja löytää tarvitsemansa osaajan ja työnhakija osaamistaan vastaavan työn oikeaan aikaan.
Kohtaannon parissa työskennellessä huomaa nopeasti, ettei ongelma aina johdu osaamisen puutteesta. Osaamista ei vain tunnisteta, osata kuvata tai löydetä silloin, kun sitä tarvitaan. Työnhakijan taidot voivat jäädä ammattinimikkeen, katkonaisen työuran tai ulkomailla suoritetun tutkinnon varjoon. Työnantaja taas saattaa hakea tiettyä nimikettä, vaikka tehtävässä tarvittaisiin ennen kaikkea tiettyjä taitoja. Myöskään työpaikat, osaajat ja koulutusmahdollisuudet eivät aina sijaitse samalla alueella.
Tekoäly voi auttaa jäsentämään tätä kokonaisuutta ja löytämään uusia yhteyksiä työn ja tekijän välille. Käyttötarkoituksella on kuitenkin suuri merkitys: yleisen työmarkkinatiedon analysointi on eri asia kuin yksittäisen työnhakijan soveltuvuuden tai palvelutarpeen arviointi.
Ammattinimikkeistä osaamiseen
Tekoälyä hyödynnetään jo työpaikkailmoitusten laatimisessa, ansioluetteloiden käsittelyssä sekä työ- ja koulutusvaihtoehtojen suosittelussa. Julkisissa työvoimapalveluissa sitä käytetään eri maissa myös työnvälityksen, uraohjauksen ja työmarkkinatiedon tukena.
Suomessa kiinnostavimmat mahdollisuudet liittyvät työvoimapalvelujen, koulutuksen ja ajantasaisen työmarkkinatiedon yhdistämiseen. Tekoäly voisi esimerkiksi poimia työnhakijan kokemuksesta taitoja, joita hän ei itse ole osannut nimetä, ja verrata niitä avoimien työpaikkojen vaatimuksiin myös oman ammatin tai alueen ulkopuolella.
Tämä tukisi siirtymistä ammattinimikkeisiin perustuvasta työnvälityksestä kohti osaamisperusteista kohtaantoa. Siitä voisivat hyötyä erityisesti alanvaihtajat, maahan muuttaneet ja ne, joiden ammattitaito on kertynyt käytännön työssä tutkinnon sijasta.
Suosituksesta voi tulla merkittävä arvio
Tekoälyn vaikutukset ja riskit riippuvat siitä, mihin ja miten sitä käytetään. Työ- tai koulutusmahdollisuuksien ehdottaminen on eri asia kuin hakijoiden pisteyttäminen, hakemusten automaattinen karsiminen tai palveluun pääsyyn vaikuttavan arvion tekeminen.
Erityistä huolellisuutta tarvitaan silloin, kun tekoälyä hyödynnetään julkisen vallan käytön tukena. Viranomainen ei voi siirtää tapauskohtaista harkintaa tekoälylle, eikä päätöksentekoa voida automatisoida ilman laissa säädettyjä edellytyksiä ja riittäviä oikeusturvatakeita.
Vinouma voi silti syntyä jo ennen varsinaista päätöstä, jos järjestelmä luokittelee asiakkaita, pisteyttää hakijoita tai ohjaa heitä palveluihin tavalla, joka asettaa jotkin ihmiset tai ryhmät muita heikompaan asemaan. Tällaiset vallankäyttöön liittyvät vinoumat on tunnistettava ja ehkäistävä.
Tekoälystä on eniten hyötyä silloin, kun se tuo esiin vaihtoehtoja, joita työnhakija tai asiantuntija ei muuten olisi huomannut. Ongelmalliseksi tilanne muuttuu, jos järjestelmä alkaa huomaamatta rajata mahdollisuuksia. Mitä enemmän sen tuottama arvio vaikuttaa ihmisen työhön, toimeentuloon tai pääsyyn palveluihin, sitä huolellisemmin käytön hyötyjä, riskejä ja seurauksia on arvioitava.
Tietosuoja ja tietoturva huomioon alusta lähtien
Tietosuoja-asetus eli GDPR tulee mukaan heti, kun tekoäly käsittelee tunnistettuun ihmiseen liittyviä tietoja. Käsittelyllä on oltava laillinen peruste ja selkeä käyttötarkoitus. Tietoja saa käyttää vain tarpeellisen määrän, niiden on oltava riittävän ajantasaisia ja niiden säilytysaika on rajattava.
Työnhakua tai työvoimapalvelua varten kerättyjä tietoja ei voi siirtää tekoälyn kokeilu- tai koulutusaineistoksi vain siksi, että ne ovat jo olemassa. Erityistä harkintaa vaativat esimerkiksi asiakkaan työmarkkinatilannetta, terveydentilaa, vammaisuutta, etnistä alkuperää tai ammattiliiton jäsenyyttä koskevat tiedot. Arkaluonteisia ominaisuuksia voidaan päätellä myös sellaisten tietojen yhdistelmistä, jotka eivät yksittäin vaikuta erityisen herkiltä.
Tietoturva ei ole palveluun myöhemmin lisättävä tekninen ominaisuus. Ennen käyttöönottoa on tiedettävä, mihin tiedot siirtyvät, missä niitä säilytetään, ketkä pääsevät niihin käsiksi ja käyttääkö palveluntarjoaja niitä omien malliensa kouluttamiseen. Myös käyttöoikeuksista, salauksesta, lokitiedoista, säilytysajoista, alihankkijoista ja tietoturvaloukkauksiin varautumisesta on huolehdittava.
Työnhakijoiden hakemuksia, terveystietoja tai muita salassa pidettäviä asiakastietoja ei pidä syöttää yleisiin tekoälypalveluihin ilman organisaation hyväksymää käyttötapaa, tarvittavia sopimuksia sekä tietosuoja- ja tietoturva-arviointia.
Tekoälyn vastuullinen käyttö
Vuonna 2024 voimaan tullut EU tekoälyasetus luokittelee monet rekrytointiin, työnhakijoiden arviointiin ja henkilöstön hallintaan tarkoitetut järjestelmät korkean riskin tekoälyjärjestelmiksi. Niiltä edellytetään muun muassa riskienhallintaa, laadukasta aineistoa, dokumentointia ja ihmisen valvontaa. Lisäksi on aina noudatettava tietosuoja-, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolainsäädäntöä.
Työvoimapalveluissa tekoälyä voidaan hyödyntää työvoimaviranomaisen omassa toiminnassa tai yksityisen palveluntuottajan toteuttamassa palvelussa. Molemmissa tilanteissa on määriteltävä selvästi, mihin järjestelmää käytetään, mitä tietoja se käsittelee ja kuinka paljon sen tulos vaikuttaa asiakkaan palveluun.
Työvoimaviranomaisen on jo hankintavaiheessa varmistettava, että järjestelmälle asetetaan riittävät vaatimukset ja vastuut kirjataan sopimuksiin. Palveluntuottajan on puolestaan tunnettava käyttämänsä järjestelmän rajoitukset ja seurattava sen vaikutuksia eri asiakasryhmiin. Vastuuta ei voi siirtää tekoälylle eikä ohjelmistotoimittajalle.
Tekoäly voi myös toistaa aikaisempien rekrytointien ja palveluprosessien vinoumia. Jos järjestelmä opetetaan vanhojen valintojen perusteella, se saattaa oppia lähinnä sen, millaisia ihmisiä on ennen palkattu tai ohjattu tiettyihin palveluihin. Tällöin tavanomaisesta poikkeava osaaminen tai palveluntarve voi jäädä huomaamatta.
Ihmisen mukanaolo ei siksi saa tarkoittaa pelkkää järjestelmän ehdotuksen hyväksymistä. Asiantuntijalla on oltava osaaminen, aika ja toimivalta arvioida tulosta kriittisesti ja tarvittaessa sivuuttaa se. Työnhakijan on puolestaan saatava ymmärrettävä tieto siitä, milloin tekoälyä käytetään, miten tulos vaikuttaa hänen palveluunsa ja kuinka virheelliseen arvioon voi puuttua.
Tekoälyn tehtävä on avata ovia
Tekoälyn ei tarvitse tehdä valintoja ihmisen puolesta ollakseen hyödyllinen. Parhaimmillaan sen avulla voidaan tunnistaa piiloon jäävää osaamista, avata uusia urapolkuja ja auttaa työnantajaa näkemään ammattinimikkeen taakse. Laajempi hyödyntäminen edellyttää kuitenkin, että riskit tunnistetaan ja niitä ehkäistään jo ennakolta. Käytön on oltava vastuullista ja turvallista, ja samalla on tunnettava tekoälyn mahdollisuudet, rajoitukset sekä reunaehdot. Kun lopulliset ratkaisut tekee ihminen, tekoäly voi aidosti auttaa työtä ja tekijää löytämään toisensa.
Ja lopuksi aiheeseen sopiva tunnustus: myös tämän blogin kirjoittamisessa on hyödynnetty tekoälyä. Se auttoi tiedon etsimisessä, ajatusten jäsentämisessä ja tekstin hiomisessa. Näkökulmat, painotukset ja lopulliset valinnat teki kuitenkin kirjoittaja.
Tekoäly sai siis istua saman työpöydän ääreen, mutta viimeistä sanaa sille ei annettu.
Kirjoittaja
Juha Matikainen
Projektipäällikkö
Projektipäällikkö vastaa hankkeen suunnitelman mukaisesta toteutuksesta, tarvittaessa uudelleen suuntaamisesta sekä hankekokonaisuuden ohjaamisesta ja sidosryhmätyöstä. Projektipäällikkö johtaa koordinaatiohanketta ja kohtaanto-teeman kokonaisuutta. Projektipäällikkö vastaa hankkeen toimeenpanosta, rahoituksesta ja tuloksellisuudesta.